1900-luku

Suomi kuului Venäjään. Sivistystä kodeille -järjestö muuttui Martta-Yhdistykseksi ja toiminta laajeni kyliin ja kaupunginosiin. Vuonna 1905 suurlakko ja alkuinnostuksen häviäminen seisauttivat kuitenkin marttatoimintaa useilla paikkakunnilla, erityisesti kaupungeissa.

Henkilöt

Lucina Hagman

Lucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen.

Alli Nissinen

Alli Nissinen (1866–1926) oli marttajärjestön perustajajäsen ja Emäntälehden päätoimittaja.

Alma Forstén

Alma Forstén (1858–1931) oli puutarhaneuvonnan ja Emäntälehden äiti.

Helmi Nylander

Marttaliiton Keskustoimikunnan puheenjohtaja 1926-1933.

Fanny Hult

Martta-Yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1904-1924

Lilly Krogius

Martta-Yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja vuonna 1904

Sofia Streng

Martta-Yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja 1902-1903.

Cely Mechelin

Martta-Yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja 1901-1902

Elin Malin

Martta-Yhdistyksen sihteeri 1921-24, rahastonhoitaja ja aktiivinen luottamushenkilö 1903-36

Martta-Yhdistykseen kuuluvia paikallisyhdistyksiä kutsuttiin haaraosastoiksi, jotka vuodesta 1907 lähtien alkoivat yhtyä paikallisesti haaraosastoliitoiksi. Kotitalousneuvonta painottui puutarhanhoitoon, säilöntään, ruuanlaittoon ja käsitöihin.  Neuvontaa varten painettiin opasvihkosia ja vuodesta 1902 lähtien Emäntälehteä.

Haaraosastot palkkasivat neuvojia niin pitkäksi aikaa vuodesta mihin rahat riittivät.  Järjestö alkoi saada säännöllistä valtionapua vuonna 1907. Samaan aikaan alettiin kerätä jäseniltä vuotuinen jäsenmaksu ja päätettiin, että järjestö ei ole hyväntekeväisyysjärjestö.