1920-luku

Martta-Yhdistys jakaantui kahtia. Uusia asioita olivat kodinhoitokurssit ja valtionavulliset opintokerhot. Itsenäinen Suomi eli iloista nousukautta.

Henkilöt

Lucina Hagman

Lucina Hagman (1853–1946) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen.

Alli Nissinen

Alli Nissinen (1866–1926) oli marttajärjestön perustajajäsen ja Emäntälehden päätoimittaja.

Alma Forstén

Alma Forstén (1858–1931) oli puutarhaneuvonnan ja Emäntälehden äiti.

Elli Saurio

Elli Saurio (1899–1966) oli toiminnanjohtaja, joka yhtenäisti marttajärjestön.

Helmi Nylander

Marttaliiton Keskustoimikunnan puheenjohtaja 1926-1933.

Fanny Hult

Martta-Yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1904-1924

Cely Mechelin

Martta-Yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja 1901-1902

Elin Malin

Martta-Yhdistyksen sihteeri 1921-24, rahastonhoitaja ja aktiivinen luottamushenkilö 1903-36

Eduard Polón

Varatuomari Eduard Polón (1861-1930) lahjoitti Suomalaiselle Marttaliitolle vuonna 1928 merkittävän pääoman.

Inez Lindeberg

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.

Helmi Kiviluoto

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Martta-Yhdistys jakaantui kahtia ja toimintaa jatkoivat Suomalainen Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund.

Yleinen oppivelvollisuus antoi vuonna 1921 mahdollisuuden myös kaikille tytöille päästä kouluun. Kasvatusasiat nousivat tärkeiksi myös marttojen keskuudessa ja lapsia ohjattiin maatalouskerhoihin.

Pohjoismaisen esimerkin innoittamana maalaisnaisia lähetettiin lomakursseille virkistäytymään ja oppimaan uutta. 

Neuvonnan pääpaino siirtyi vähitellen puutarhasta kodin seinien sisäpuolelle. Vuonna 1927 kotitalouskurssien pito oli laajentunut niin, että niitä pidettiin enemmän kuin puutarhakursseja.