Suomalainen Marttaliitto syntyy

Järjestö jakaantui kielen perusteella kahtia. Suomenkielistä toimintaa jatkoi Suomalainen Marttaliitto ry. Jakaantumisen syynä oli kielihankaluuksien ohella järjestön kasvanut jäsenmäärä, joka tuolloin oli 31 703 jäsentä.

Uuden suomenkielisen Marttaliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä 29.11.1924. Perustamiskokouksen puheenjohtaja Alli Nissinen selosti kokouksen aluksi syitä, jotka johtivat jakaantumiseen. Martta-Yhdistyksen jäsenmäärä oli kasvanut yli 30 000 jäsenen. Järjestön rakenteeseen olisi pitänyt tehdä kasvaneen jäsenmäärän vuoksi muutoksia joka tapauksessa. Arkipäivän hankaluutta liittotasolla toi kaikkien asiakirjojen kääntäminen toiselle kotimaiselle kielelle. Yleisissä kokouksissa ja juhlissa kaksikielisyydestä oli myös tuntuvaa haittaa. Paikallisesti ongelmat olivat rannikkoseutua lukuun ottamatta vähäisiä, koska yhdistykset toimivat pääosin yhdellä kielellä. Mm. Turussa toimintaa oli jaettu kielen mukaan jo aiemmin.

Asia ei ollut uusi, vaan sitä oli pohjustettu koko vuosi. Kevät- ja syyskokouksessa oli tehty päätökset Martta-Yhdistyksen purkamisesta ja uusista mallisäännöistä joka tasolle.

Uusi yhdistys toi muutoksia hallintoon. Osa kantavista voimista, kuten pitkäaikainen puheenjohtaja Fanny Hult siirtyi ruotsinkielisiin marttoihin. Keskustoimikuntaan, jota nykyisin kutsutaan hallitukseksi, valittiin yhdeksän naista pääkaupunkiseudulta ja kolme maaseutuedustajaa. Toimikaudeksi tuli kolme vuotta, mutta toimikausien määrää ei rajoitettu.

Uusissa säännöissä haaraosastoliitoista tuli piiriliittoja. Ennen liittojakoa piiriliittoja oli 22. Vuoden 1925 lopulla suomenkielisiä piiriliittoja oli yksitoista mukaan lukien sinä vuonna perustettu Keski-Suomen Marttapiiriliitto.

Suomalaisen Marttaliiton tarkoituksena oli sääntöjen mukaan levittää naisten keskuuteen henkistä, siveellistä ja taloudellista valaistusta sekä suullisen että kirjallisen sivistystyön kautta, herättää toimintahalua sekä edistää tietoa ja taitoa sellaisissa käytännöllisen työn haaroissa, joita voidaan suorittaa etupäässä kodeissa ja kotien kautta. Sama sisältö hieman lyhennettynä oli myös marttayhdistysten säännöissä

Yhteisiä toimintalinjoja jatkettiin ruotsinkielisen Finlands svenska Marthaförbundetin kanssa yhteisessä Suomen Marttaliittojen Keskusvaliokunnassa. Tämän keskusvaliokunnan tehtäviin kuului yhteisten suuntaviivojen ohella järjestöjen kansainvälinen yhteistyö. Tätä työtä jatketaan edelleen.

Jakaantuminen kahtia osoittautui hyväksi asiaksi. Toiminta virkistyi molemmissa uusissa marttaliitoissa, ja jäsenmäärä lähti nousuun. Suomenkielisiä yhdistyksiä perustettiin ensimmäisen vuosikymmenen aikana 320 ja jäsenmäärä kasvoi 16 000 martalla.

Itse toiminta säilyi samanlaisena niin marttayhdistyksissä kuin piiriliitoissakin. Neuvojia pyrittiin palkkaamaan aina, kun siihen oli rahaa. Toiminnan keskiössä olivat marttaillat sekä erilainen kotitalouden hoitoon liittyvä kurssitoiminta. Uutuutena 1920-luvun lopussa oli aloitettu kodinhoitokurssitus.

Kirsi Vesterbacka