Teemavuodet alkavat
Marttaliitto valitsi toiminnanjohtaja Elli Saurion aloitteesta vuoden 1933 syksystä alkaen toiminnan yleisaiheet. Jokainen teemavuosi sai nimen keskeisten neuvonta-aiheiden mukaan. Seitsemänkymmentäluvulla teemavuodet muuttuivat kaksivuotisiksi ja kaksituhattaluvulla kolmivuotisiksi.
Taitotavoitteeksi oli yksi teemoista. Tässä tutustutaan taitomarttakilpailun kenkienpuhdistuskilpailun välineistöön Etelä-Savossa 1963.
Marttaliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja (aiemmat olivat olleet tittelillä sihteeri tai sihteerikonsulentti) Elli Saurio sai aikaan monia järjestötoimintaa kehittäneitä ja ryhdistäneitä uudistuksia. Yksi tärkeimmistä ja edelleen näkyvistä uudistuksista oli teemavuosien käyttöön ottaminen vuonna 1933.
Sitä ennen marttatoimintaa oli joskus verrattu jopa palokuntaan: ”Missä vain näkyy tarvetta apuun tai nälkää näkeviä lapsia, sinne martat rientävät apuun palokunnan lailla”. Näin oli, vaikka jo 1907 oli päätetty kotitalousneuvonnalliset suuntaviivat, joita kohti marttojen tuli ponnistella koko valtakunnassa.
Ensimmäiset kaksi vuotta oma teemansa oli niin ruuanlaitossa kuin kodin- ja puutarhanhoidossakin. Sen jälkeen samaa teemaa sovitettiin kaikilla sektoreilla.
Manja Haltijan kirjoittamasta historiikista käy ilmi, että vuodet toivat neuvontaan kaikilla tasoilla selkeän ohjelmarungon. Siitä huolimatta kaikki yhdistykset ja kerhot eivät silloinkaan ottaneet teemavuotta käyttöön, eivät ainakaan heti. ”Kaikki yhdistykset ja kerhot eivät jaksaneet heti päästä uuteen yhteisaiheeseen käsiksi, vaan aloittelivat vasta kenties edellisen vuoden ohjelmaa, ja kaikkein hitaimmat voivat sulatella vielä kahden vuoden takaisia yleisaiheita”.
Haltija näki asian 1940-luvulla kuitenkin vain positiivisena seikkana: se toi marttojen toimintaan juuri sitä syvyyttä ja perusteellisuutta, jonka vuoksi yhteiset teemat oli käyttöön otettukin.
Teemavuodet toivat marttatoimintaan selkeän ohjelmarungon, jolle työ kaikissa eri marttaportaissa rakentui paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Kaikki yhdistykset ja kerhot eivät jaksaneet heti päästä uuteen yleisaiheeseen käsiksi vaan aloittelivat vasta kenties edellisen vuoden ohjelmaa ja kaikkein hitaimmat sulattelivat vielä kahden vuoden takaisia yleisaiheita. Tämä oli asialle vain eduksi, sillä näin saatiin marttojen toimintaan sitä syvyyttä ja perusteellisuutta, jota silmällä pitäen keskittämispyrkimykset oli ohjelmaan otettukin.
(Manja Haltia 1949)
Alkuvuosien teemat olivat hyvin konkreettisia ja opit tulivat usein todelliseen tarpeeseen. Esimerkiksi vuonna 1935 ilmavuoden aikana opeteltiin silloin laajalle levinneen tuberkuloosin torjuntaa kotitalousneuvonnallisin keinoin: tuuletettiin huoneita ja opeteltiin laittamaan vuodepotilaille sopivaa ruokaa. Pakastimien ja muiden kodinkoneiden yleistyminen 1960-luvulle tultaessa nosti esiin konevuoden laajoine konenäyttelyineen. 1970-luvun teemoissa toistui terveys ja huoli ympäristöstä, mutta vähitellen teemat alkoivat käydä abstraktimmiksi ja yhdistykset alkoivat valita yhä harvemmin marttailtojensa aiheita teeman mukaan.
Teemakausi ei välttämättä enää näykään marttayhdistyksen toimintakalenterissa muutoin kuin iskulauseena. Rivimartalle ei yhdistyksen toiminta aina kuvasta teemaa, vaikka yksittäisten marttailtojen ja piireiltä hankittujen kurssien aiheet olisivatkin valtakunnallisesta kurssitarjottimesta peräisin.
Kirsi Vesterbacka
Marttaliiton teemavuodet
1933 Raakaravinto, komposti, makki
1934 Vuode ja teurastusjätteet
1935 Ilmavuosi
1936 Vesivuosi
1937 Lämpövuosi
1938 Valovuosi
1939 Lepovuosi
1940 (Sotavuosi, piti olla talousvuosi)
1941 (Sotavuosi, piti olla talousvuosi)
1942 Pulantorjuntavuosi
1943 Omavaraisvuosi
1944 Vaatetusvuosi
1945 Jälleenrakennusvuosi
1946 Kotipuutarhavuosi
1947 Villavuosi
1948 Nuorisovuosi
1949 Juhlavuosi
1950 Kodin talousvuosi
1951 Kodin talousvuosi
1952 Kodin talousvuosi
1953 Terveysvuosi
1954 Virkistysvuosi
1955 Kasvatusvuosi
1956 Opintovuosi
1957 Rakennusvuosi
1958 Ravitsemusvuosi
1959 Perinteiden vuosi
1960 Harkinnan vuosi
1961 Vihannesvuosi
1962 Konevuosi
1963 Taitovuosi
1964 Kotiseutuvuosi
1965 Ympäristövuosi
1966 Suomalaisen työn vuosi
1967 Kansalaisvuosi
1968 Omatoimisuusvuosi
1969 70. vuosi
1970 Yksilö, perhe ja yhteiskunta
1971 Koti ja vapaa-aika
1972 Koti ja terveys
1973 Ravinto ja terveys
1974–75 Koti ja ympäristö
1976–77 Suunnittelu
1978–79 Nuoreksi nuorten kanssa
1980–81 Taito tavoitteeksi
1982 Taito tavoitteeksi – toimiva järjestö/järjestö tutuksi
1983–84 Vastuu – lähimmäinen
1985–86 Koti lähellä ja kaukana
1987 – 88 Avoimesti yhdessä
1989–90 Tieto toiminnaksi
1991–92 Luonto – ihminen – tulevaisuutemme
1993–94 Harkiten ja säästäen suojelet
1995–96 Kodista kansamme voima
1997–98 Yhdessä uutta rakentaen
1999–2000 Martta – nainen ajassa
2001–2002 Martat vaikuttajina yli rajojen
2003–2005 Iloa ja turvaa martoissa
2006–2007 Tasa-arvo tavaksi
2008–2010 Kohtaamispaikkana koti
2011–2013 Hidastamalla hyvinvointiin
2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus