1950-luku

Sodan jälkeen elettiin suurperheiden aikaa. Isosta lapsimäärästä huolimatta yhä isompi osa naisia jatkoi työelämässä lasten saannin jälkeenkin. Nämä muutokset vaativat myös neuvontaan uutta otetta.

Henkilöt

Lea Aalto

Lea Aalto (1921–1998) oli martta, joka osasi katsoa tulevaisuuteen.

Kerttu Huitu

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1971-1975, Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1975-1983.
"Marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan. "

Irja Viding

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1957-1971

Saara Hyrkäs

Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1943-1957

Helena Virkki

Marttaliiton kunniapuheejohtaja, Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1935-1953.

Vieno Simonen

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja, Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1953-1969.

Sirkka Kouki

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton toiminnanjohtaja, suomalaisen kotitalouseneuvonnan ja -opetuksen keskeinen vaikuttaja.

Hilkka Halkilahti

Marttaliiton toiminnanjohtaja 1957-1968. Hilkka Halkilahden toiminnanjohtaja-aikana rakennettiin Marttatalo Helsinkiin Uudenmaankadulle.

Manja Haltia

Marttaliiton kunniajäsen, pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja

Hanni Hyöky

Marttaliiton kunnajäsen, Kainuun marttatoiminnan perustaja.

Siiri Gummerus

Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Saimaan Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Hilja Kalliokoski

Marttaliiton kunniajäsen, Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja,

Esteri Kaijalainen

Marttaliiton kunniajäsen, Lapin Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Hilkka Kivinen

Marttaliiton kunniajäsen, Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.

Inez Lindeberg

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.

Aino Pihanen

Marttaliiton kunniajäsen, Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja

Klaudi Vahronen

Marttaliiton kunniajäsen, laatokankarjalaisen marttatyön kantava voima.

Airi Kaivola

Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Saimaan Marttapiriiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Maija Pekkarinen

Martttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuston varapuheenjohtaja 1969-1975.

Anni Cleve

Marttaliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja, Vehkalahden Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja.

Ilta Ikkala

Marttaliiton kunniajäsen, Keski-Suomen Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja

Marjatta Lindeberg

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989

Helmi Kiviluoto

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Kerttu Kalliosaari

Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäsen

Sodan aikainen ja sen jälkeinen iso kotitalousneuvonnan tuki valtiolta väheni. Kun elintaso kasvoi, ei tarvittu ylimääräisiä hätäapuneuvojia eikä huoltoemäntiä. 

Naisten työssäkäynnin lisääntyminen vähensi kodinhoitoon jäävää aikaa. Aikaa piti korvata tehokkaammilla välineillä ja työmenetelmillä. Piiriliitot järjestivät yhdistyksille prosenttikilpailuja, joiden aikana yhdistyksen piti myydä mahdollisimman monelle jäsenelleen esimerkiksi perunankuorimaveitsiä ja heiluriharoja. Voittajayhdistyksissä väline oli yleensä hankittu jokaiseen kotiin ja jotkut olivat ostaneet välineitä myös sukulaisilleen, jolloin päästiin yli 100 % suoritukseen. 

Lapsia oli paljon ja se näkyi myös marttojen tyttötyössä. Vuonna 1953 saatiin jokaiseen piiriliittoon perustettua tyttötyötoimikunnat. Monissa yhdistyksissä toimi oma tyttökerho tai marttapartio, mutta sopivista vetäjistä oli pulaa.