1960-luku

Elettiin marttatoiminnalta vilkasta aikaa. Yhdistykset kokoontuivat joka toinen viikko, jotkut jopa viikoittain, pidettiin kursseja ja vaikutettiin yhteiskunnallisiin asioihin. Marttojen jäsenmäärä kasvoi lähes 100 000 marttaan. Uutena aluevaltauksena liittoon palkattiin perhekasvatuskonsulentti hoitamaan perheitä koskevan neuvonnan suunnittelua.

Henkilöt

Lea Aalto

Lea Aalto (1921–1998) oli martta, joka osasi katsoa tulevaisuuteen.

Kerttu Huitu

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1971-1975, Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1975-1983.
"Marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan. "

Irja Viding

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton johtokunnan puheenjohtaja 1957-1971

Vieno Simonen

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja, Marttaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1953-1969.

Saara Mikkola

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja

Hilkka Halkilahti

Marttaliiton toiminnanjohtaja 1957-1968. Hilkka Halkilahden toiminnanjohtaja-aikana rakennettiin Marttatalo Helsinkiin Uudenmaankadulle.

Manja Haltia

Marttaliiton kunniajäsen, pitkäaikainen toimihenkilö ja järjestön historiikkien kirjoittaja

Hanni Hyöky

Marttaliiton kunnajäsen, Kainuun marttatoiminnan perustaja.

Siiri Gummerus

Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Saimaan Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Hilja Kalliokoski

Marttaliiton kunniajäsen, Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja,

Esteri Kaijalainen

Marttaliiton kunniajäsen, Lapin Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja.

Hilkka Kivinen

Marttaliiton kunniajäsen, Uudenmaan Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1933-1953.

Inez Lindeberg

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuskunnan jäsen ja Helsingin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.

Aino Pihanen

Marttaliiton kunniajäsen, Itä-Hämeen Marttapiiriliiton ja Lahden talouskoulun kunniapuheenjohtaja

Klaudi Vahronen

Marttaliiton kunniajäsen, laatokankarjalaisen marttatyön kantava voima.

Airi Kaivola

Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Saimaan Marttapiriiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja.

Maija Pekkarinen

Martttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton valtuuston varapuheenjohtaja 1969-1975.

Anni Cleve

Marttaliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja, Vehkalahden Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja.

Ilta Ikkala

Marttaliiton kunniajäsen, Keski-Suomen Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja

Alli-Inkeri Lassila

Marttaliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja

Marjatta Lindeberg

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989

Birgitta Bröckl

Marttaliiton kunniajäsen

Helmi Kiviluoto

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton johtokunnan jäsen sekä Turun Marttayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Kerttu Kalliosaari

Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäsen

Marttojen jäsenmäärä oli suurimmillaan 1960-luvun lopussa, jolloin se oli 96 256. Elettiin aktiivista ja monipuolista marttatoiminnan aikaa. Toiminta kohdistui pääasiassa jäsenistöön. Ulkopuolisille tahoille järjestettiin hyvin vähän, jos ollenkaan kursseja tai muuta toimintaa. Toki marttaillat ja kurssit olivat kaikille avoimia, mutta useimmiten paikalle tulleet olivat jäseniä tai liittyivät sellaiseksi. Lähinnä vain ammattikurssit esimerkiksi kodinhoitajiksi aikoville, olivat varsinaisesti kokonaan järjestön ulkopuolisille tarkoitettuja. 

Kun koti oli saatu kuntoon, oli aika ajatella laajempia asioita: ympäristön kauneutta ja siisteyttä sekä yhteiskunnan toimivuutta. Kun 1920-luvulla kampanjoitiin koulukeittoloiden puolesta, oli nyt esimerkiksi kodinhoitajien ja perhepäivähoidonohjaajien virkojen puolesta puhumisen vuoro. 

Naisten kouluttautumisen kasvaminen näkyi myös marttojen toiminnassa. Enää ei tarvittu pitkiä kodinhoitamisen perusteita läpikäyviä kursseja vaan voitiin keskittyä henkisempien pääomien kasvatukseen: käytiin oopperassa ja taidenäyttelyissä, tutustuttiin kirjallisuuteen ja pidettiin runo- ja lukupiirejä.