1980-luku

Vuosikymmen vuosikymmeneltä martat siirtyivät kodin seinien sisältä huolehtimaan laajemmistakin asioista. Vuosikymmenen uutuus oli kehitysyhteistyön aloittaminen Keniassa.

Henkilöt

Lea Aalto

Lea Aalto (1921–1998) oli martta, joka osasi katsoa tulevaisuuteen.

Kaija Hasunen

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1988-1995.
"Marttajärjestön tehtävä on olla osa koko elämämme jatkuvaa koulutusta"

Raili Puhakka

Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1981-1987.
"Meidän on kehitettävä järjestöämme niin että martan ääni entistä enemmän vaikuttaa päätöksenteossa, järjestön kehitystyössä ja koko yhteiskunnassa"

Salme Holma

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja.
Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1975-1979, Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1983-1991.
"Marttojen järjestökuvaa on kirkastettava "

Kerttu Huitu

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 1971-1975, Marttaliiton valtuuston puheenjohtaja 1975-1983.
"Marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan. "

Saara Mikkola

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja

Hilja Kalliokoski

Marttaliiton kunniajäsen, Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja,

Anni Cleve

Marttaliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja, Vehkalahden Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja.

Ilta Ikkala

Marttaliiton kunniajäsen, Keski-Suomen Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja

Eva von Weissenberg

Marttaliiton kunniajäsen ja Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton kunniapuheenjohtaja

Alli-Inkeri Lassila

Marttaliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Marttapiiriliiton pitkäaikainen puheenjohtaja

Marjatta Lindeberg

Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja 1988-1989

Birgitta Bröckl

Marttaliiton kunniajäsen

Eeva Erola

Marttaliiton kunniajäsen

Kerttu Kalliosaari

Marttaliiton kunniajäsen, Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäsen

Muutaman vuosikymmenen ajan martat olivat tehneet töitä pääasiassa oman, lähes 100 000-päisen jäsenistön keskuudessa. Vuosina 1949–64 tehty perhelisäperheille kohdistuva neuvonta liene ainoita laajoja, ulkopuolisille toteutettuja koulutushankkeita, ja sekin toteutettiin vain alle puolessa piireistä. Nyt oli aika avata ikkunoita ulospäin.

Nuorten perheiden -projekti vuosikymmenen alkupuolella toteutettiin lähes koko maassa ja sen puitteissa kokeiltiin ensi kertaa ammatillista neuvontaa toteutettuna yhdessä marttojen kanssa. Nuoret perheet valittiin neuvoloiden ja muiden tahojen kautta, eikä heillä ollut välttämättä aiempia kiinnekohtia marttoihin.

Vuosikymmenen lopulla availtiin ovia avoimempaan yhdessä oloon ja yhteistyöhön eri järjestöjen kanssa. Yhteistyötä aloiteltiin esimerkiksi Näkövammaisten Keskusliiton ja Sydäntautiyhdistysten kanssa.

Marttayhdistyksissä jatkuivat marttaillat kuten ennenkin, harva silti enää otti käsityötä mukaan lähtiessään marttailtaan.